Kumpulan tila
Tilan esittely Tulosta

Itsenäinen maa tarvitsee oman kotimaisuuteen perustuvan elintarviketeollisuuden, joten tulevaisuudessakin maidontuotantoa tarvitaan Suomessa.

Tavoitteemme:

• kannattava yritystoiminta, joka tuo toimeentulon koko perheelle
• kotimainen, omaan säilörehu- ja rehuviljantuotantoon perustuva rehustus
• ympäristöä kunnioittava ja elänten hyvinvoinnin huomioiva maidontuotanto


Tilaa on pyritty kehittämään aktiivisesti panostamalla kalustoon, omaan koulutukseen ja eläinaineksen jalostukseen. Tila liittyi karjantarkkailuun alkuvuodesta 1999 ja ensimmäinen jalostussuunnitelma laadittiin vuodelle 2000.

Tila aloitti kannattavuuskirjanpitoseurannan v. 2001. ISO9001 mukainen laatujärjestelmä auditoitiin tilalle keväällä 2003. Toukokuussa 2003 meijerin edustaja yhdessä ProAgrian edustajan kanssa tekivät tilalle meijerin laatuauditoinnin, jonka myötä tilalle myönnettiin Kainuun osuusmeijerin historian ensimmäinen maitotilaopastekyltti.

 
 TOIMINTAPERIAATTEEMME:
  • tuottaa kotimaisia rehuja käyttämällä laadukasta maitoa meijeriteollisuudelle
  • ansaita yrityksestä koko perheen toimeentulo
  • omasta terveydestä, vapaa-ajasta ja mielekkäästä työstä huolehtimalla säilyä työkykyisenä, hyväkuntoisena ja virkeänä eläkeikään saakka ja sen jälkeen päästä nauttimaan toimintakykyisenä ja virkeänä eläkepäivistä
  • vapaa-aikaa jää riittävästi perheen yhteiseen olemiseen
  • karjan hyvinvoinnista huolehtiminen niin, että karja pysyy terveenä, kestävänä ja tulee pitkäikäiseksi
  • Timo ja Sinikka Tikkasen omistukseen tila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa 7.1.1999.

    Loppusyksystä v. 1999 valmistui lämminparsipihatto, jossa on parsipaikat 27 lehmälle ja nuorkarjalle.

    Metsäkoneurakointi alkoi vuonna 2007.

     
    Historia Tulosta
    Kumpulan tila on aikoinaan lohkaistu Hietalahti -nimisestä tilasta, joka sijaitsee Rimpilänniemellä Sotkamossa. Talokas August Mustonen on ostanut tilan 27.9.1895. Torppari Kusti Heikinpoika Huttunen ja Kaisa Sofia Huttunen, ent. Karppinen os. Karhu ovat ostaneet tilan 13.11.1916. Pinta-ala on ollut 49,88 ha.

    Nykyisen Sinikka-emännän isänisä, Kalle Karppinen, on ostanut tilan vanhemmiltaan 23.4.1932. Sinikan isälle Martti Karppiselle ja äidille Kaisa Karppiselle, os. Schroderus, tila siirtyi 11.8.1975. Silloin pinta-ala oli 22,68 ha.

    Timo ja Sinikka Tikkasen omistukseen tila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa 7.1.1999. Pinta-ala oli tuolloin 22,6 ha (omaa peltoa 6,67 ha ja  metsämaata 13,72 ha).

    nkone.jpg
    Keväällä 2005 ostettiin omiin taimikoihimme rajautuvaa taimikkoa 5,39ha. Tilan taimikot on tarkoitus jyrsiä peltomaaksi lähivuosina. Peltoa on jo tehty lisää 10,15ha.  

    Loppusyksystä  1999 valmistui lämminparsipihatto, jossa on parsipaikat 27 lehmälle ja nuorkarjalle. Marraskuun alussa 2000 lehmämäärä saatiin nostettua 27 nupopäähän. Tilan vanha navetta oli pieni ja alkeellinen, omista tiilistä rakennettu v. 1954.

     
    Maidontuotanto Tulosta

    Tilamme pääelinkeino on maidontuotanto. Mielestämme tilamme asema osana maidon tuotantoketjua on tärkeä. Tuottamalla eettisesti hyvälaatuista ja kotimaista maitoa takaamme meijeriteollisuudelle mahdollisuuden valmistaa hyvälaatuisia ja kotimaisia kuluttajien tarpeita vastaavia maitotuotteita.

    Johtoajatuksena maidontuotannossamme on ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Tuotamme eläinten rehut mahdollisuuksien mukaan itse. Kehitämme tilaamme aktiivisesti panostamalla kalustoon, oman ammattitaitomme kehittämiseen, ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin sekä eläinaineksen jalostukseen.

    Aloitimme keväällä 2004 Suomen Yrittäjäopiston järjestämän maito- ja lihatilayrittäjätutkinnon suorittamisen Kuusamossa. Tutkintoon valmistava näyttökoe, jossa käytiin läpi laatimamme liiketoimintasuunnitelma, oli helmikuussa 2006.

    Luotamme siihen, että toimintamme ja maidonlaatumme vastaavat sekä kuluttajan että meijeriteollisuuden toiveita.

    m4.jpg

     

     
    Tuotantoperiaatteet Tulosta

    Tilamme sijaitsee rauhallisella ja kauniilla paikalla Nuasjärven rannalla Kumpuniemessä. Vesistön läheisyyden takia lietelannan ja lannoitteiden käytön suhteen on oltava tarkkana sekä noudettava viljelysuunnitelmaa ja EU:n säädöksiä lietelannan levityksestä, jotta valumat vesistöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Myös suojakaistat rantueella ovat tärkeitä säilyttää sekä valumien ehkäisyn että maisemallisen arvonsa vuoksi. Hyvin hoidetut ja uudelleen viljelyyn otetut pellot pitävät maalaismaiseman kauniina ja elävän näköisenä.

    Karjanlannan käyttöä pyritään tehostamaan. Rantueen suojakaistat säilytetään ja niiden siisteydestä pidetään huolta muun muassa harventamalla puustoa ja vesakoita raivaamalla. Lehmiä ei päästetä järveen saakka laiduntamaan. Tilamme on sitoutunut ympäristötukiehtojen noudattamiseen.

    Vuokrapeltojen läheisyydessä sijaitsevien talojen ja kesämökkien asukkaiden kanssa neuvotettelemme lietelannan levityksen ajankohdasta ja siitä, onko lietelannan levityksestä liikaa haittaa. Kesällä 2003 otettiin lietelannan levityksessä käyttöön letkuleviin. Se hankittiin yhdessä toisen viljelijän kanssa. Lietelannan levitys letkulevittimellä vähentää huomattavasti hajuhaittoja.

    Mielestämme uudella eläinten hyvinvointiin huomiota kiinnittävällä pihatolla, puhtaudella, siisteydellä ja ammattitaidolla voimme tuottaa laadukasta ja kotimaista maitoa suomalaiselle meijeriteollisuudelle kauniissa järvimaisemassa kotimaisia rehuja käyttämällä. Luotamme siihen, että toimintamme ja maidonlaatumme vastaavat sekä kuluttajan että meijeriteollisuuden toiveita.

     
     KUMPULAN TILAN ARVOT
  • Isäntäväen ja lomittajien tyytyväisyys ja viihtyminen työssään ja työympäristössään
  • Oman työn arvostus
  • Eläimet voivat hyvin ja saavat yksilöllisen hoidon ja ruokinnan
  • Yritystoiminta on kannattavaa
  • Tuotetaan korkealuokkaista, kotimaista maitoa kuluttajille
  • Kotimaiset rehut; oma säilörehu- ja rehuviljantuotanto
  • Ympäristön siisteys ja vähäinen kuormittaminen
  • Sukupolvien ketju; tila pysyy asuttuna ja viljeltynä sukupolvesta toiseen
  • Koneiden, kaluston ja rakennusten pysyminen hyvässä kunnossa
  • Yhteistyö muiden viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa
  •